Mun pohkeet oli viimeviikolla jo tosi kipeet. Kävin hierottamassa niitä lauantaina, koska maanantaina oli luvassa jalkatreeni. Tällä viikolla mulla on ollut käytössä 4-jakoinen treeniohjelma, koska jo viimeeviikolla tuntui siltä, että mun on pakko vähentää treenejä. Tää on nyt kuudes treeniviikko putkeen 5-jakoisella ohjelmalla ja tuntuu siltä, että kroppa sanoo itsensä pian irti. Niinkuin se nyt osittain tekikin.
Maanantain treeni oli ihan huippu luokkaa! Ensimmäistä kertaa treeniohjelmassa on mukan 100 toiston sarjoja ja voin sanoa, että ihan mahtavan poltteen saa aikaan! Sarja menee hyvin myös lämmittelystä. Pienillä painoilla ripeään tahtiin 100 toistoa n.5 sekunnin rest pauseilla. Kyllä hanat aukes!
Tiistai aamulla koin jotain kamalaa. Nimittäin jäätävä kipu. Kipu oli hyvin paikallinen, pohkeen yläosassa. Kohdassa, jossa pohjelihas kiinnittyy polvitaipeeseen. Nousin sängystä aamulla ja jalkojen suoristaminen teki todella kipeää. Mun pohkeet oli jäätävässä pumpissa, kovat ja paisuneet. Sitä kipua ja paisumista on nyt jatkunut tähän päivään asti.
Edes mun oma mumma ei meinannut mua tunnistaa mun kävelytyylistä. Yksinkertaisesti kävely tekee niin kipeää, että joudun kävellä puoliksi varpaillani. Vois sanoa, että pohjetreeni meni ainakin perille..
Olin luvannut alkuviikosta kaverilleni Lindalle, että lähden keskiviikkona vaeltamaan. En kehdannut perua reissua, joten kovapäänä lähdin jalkapuolena kävelemään. Vaellus kesti kaikkinaan kymmen tuntia. Kävelimme Ilkan polun, joka lähtee Kurikan rajalta ja päättyy Kyrkösjärven rannalle (matkaa 33 km). Matkalla oli tosi kivoja laavuja ja välillä myös hienoja maisemia. Suurin osa maisemakuvasta oli kuitenkin tutun näköistä metsää ja peltoa.
Pysähdyimme lähes jokaiselle laavulle evästämään. Lämpömittari näytti +28 astetta, joten taukoja oli pakko pitää. Mukana meillä oli myös Lindan koira Kurko sekä mun aikuiset (eilen 6 vuotta) Diva ja Siiri. Aloin olla tosi väsynyt Palonkylän laavun jälkeen ja kipeät pohkeet ja nyt uudet kipeät jalanpohjat alkoi huutaa kuolemaa. Iski perinteinen enegrian purkaus ,jonka jälkeen alkoi kompastelu. Se on ihan kamalaa kun naurattaa ja samalla väsyttää ettei jaksaisi kävellä :D
 |
| Ensimmäinen tauko |
Illalla kun pääsin vaellusreissulta kotiin, mun jalkoihin sattui vielä enemmän. Buranan avulla sain unenpäästä kiinni. Tänään aamulla herätessäni mietin ensimmäisenä, pääsenkö kävelemään. Tiukkaa teki, mutta selvisin :D Tänään oon koko päivän käveleskellyt ja venytellyt pohkeitani. Seiskalta kävin pitämässä jumppatunnin ja kummasti jalat aukesivat. Ei toki kokonaan, mutta kipu ei ole enää niin paha. Huomenna pääsen vihdoin hierojalle! Sain kuntoplassille ajan illaksi. Aamulla täytyy vielä käydä koulun liikuntapäivässä vetämässä jumppaa. Sitten virallisesti kesälomalle!
Kannattaa pysyä kuulolla ja seurata mua snapchatissa -Mun viikonlopusta tulee aika mielenkiintoinen! Lauantaina mun auton nokka kääntyy kohti Tamperetta, Bullia ja BOOTY PARTYA ;)
with love, Pauliina
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti